keskiviikko 1. helmikuuta 2012

"MATKALLA AURINKOON JA TAKAISIN"

Kultaa ja mirhamia
kello lyö ja käy.
Tumma hevonen hirnuu kiivaasti.
Labyrintissa se harhailee kuin lapsi eksynyt.
Pelkoa ei silti tunne.
Tietää johdatuksen käden ja
tuntee sen olallaan pehmeänä ja vahvana.
Kavioita palelee sinisenään ja vesi vihloo.
Kuinka pitkä matka vielä?
Kuinka kauan kestää matka aurinkoon ja takaisin?
Anna lämpöä jäätyneille jaloille.
Kudo tulesta töppöset siivekkäät
ettei jalat juurru maahan jäiseen, iäiseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti